Liisa Ihmemaassa

Runoja, riimejä ja ilmiöitä.

Archive for the tag “uppo-nalle”

Uppo-Nallen runoja

Ihmiset tahtovat kaikenlaista
Ihmiset tahtovat kaikenlaista,
vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa
Elämä on kuitenkin yhtä ja samaa.
Ei iloon tarvitse tavaraa hankkia,
siihen ei tarvita edes pankkia.

Oikea ja vasen tassu
Uppo-Nallen naama oli mietinnästä soikea:
miksi on toinen tassu vasen ja toinen taas on oikea?
Sitten se ratkaisun keksi ja tuli iloiseksi.
Epäilystä asiasta eipä enää kellään:
oikealla tassulla tervehditään,
mutta vasemmalla hyvästellään.

Tuoksun taika
Tuoksussa tässä on outoa taikaa.
Miten voi tuoksua yhtä aikaa:
hunajalta,
apilalta,
rakkauden räiskeeltä,
suukkosien mäiskeeltä,
talvelta ja kesältä,
pikkulinnun pesältä.

Koulutiellä
Koulutietä kulkiessas,
nalle, aina muista,
ettei kadun jäätiköllä takatassut luista,
ettei kynä putoa
ja ettei kirja puutu,
ettei kiltti opettaja
syyttä suotta suutu.

Hiekkakakkuja tee minä en,
katselen kakkuja inhoten.
Tarvitsen, tahdon ystävän
silloin, tämän tiedäthän:
Kakkuset joutuvat kaatumaan,
kallistumaan ja maatumaan.
Ystävän kanssa me kirmataan
ylitse kallion, hiekkamaan.
Silloin kaikki on hyvin.
Silloin onni on syvin.

Jos suru saa aikaan kyyneleitä,
ei sade kyynelhelmiä peitä,
mutta sade osaa lohduttaa,
se on pehmeää,
se on rauhaisaa.

Laulavan lintukoiran laulunjollotus, kun etsittiin nuotiopuita
Minut luoksesi johda nyt, kalikka,
ja sinäkin pikkuinen palikka!
Joudu vikkelään, risu, ala tulla!
Teille asiaa on mulla.
Nyt päällenne en lirauta,
en pisuani pirauta;
te pääsette tosityöhön:
tuomaan valkeutta yöhön.

Uppo-Nallen merimieslaulu, joka kertoo merisairaudesta
Ankkurit ylös, ohoi ja hoi!
Merellä moni huonosti voi –
mutta minäpä partaan äärelle hyökkään,
kumarrun syvään ja aalloille yökkään.
Keinosta tästä on mainio tulos:
hetkessä tauti on minusta ulos.

-Elina Karjalainen

Post Navigation

%d bloggers like this: